Ilon takana oli tulevaisuus ja toivorakkaus ja sielunlepotaivaspaikka Ilon kannatti katsoa taakseenmutta se huolehti murhekontioistavelkaojista, unettomuudesta ja masennuksesta Ilo oli aina iloEi se siitä mihinkään muuttunutNiin kuin ei tulevauuden pelko ja uupumuskaan Minä pyysin suuriahetken lepoa, oman kultani syliäjotain syötävääJa vapahtajaa saapumaan Sen pyyntöni jälkeenPelko siirtyi askeleen taakse päinunohti tuskanlakkinsa jonnekinja joutui pilkatuksi ilon edessä Minun askeleeni kevenivätmuistot muuttuivat valoisimmiksikeitin tummaa ja valkoista riisiäsekaisin paistokasarissapuhuin niin selkeällä kielelläettä aikuinenkin tajusi Lapsi minussa palasi vihdoin luoksenipitkältä koulumatkaltase oli helpottunuteikä se enää itkenyt Ja minä vain pyysin Jeesus tule minun kaverikseni, olen nin yksin30.3.2023
Prenumerera på vårt nyhetsbrev för att få fantastiska erbjudanden och inspiration för din nästa läsning.
Genom att registrera dig accepterar du vår personuppgiftspolicy.
